Perheen muodostavat yhdessä asuvat avio- tai avoliitossa olevat tai parisuhteensa rekisteröineet henkilöt ja heidän lapsensa, jompikumpi vanhemmista lapsineen sekä avio- ja avopuolisot sekä parisuhteensa rekisteröineet henkilöt, joilla ei ole lapsia. Yhdessä asuvat sisarukset tai serkukset, yksin tai samaa sukupuolta olevan henkilön kanssa asuvat tai laitoksissa kirjoilla olevat ihmiset eivät kuulu perheväestöön.

Asuntokunnissa asuvat perheen ulkopuoliset henkilöt eivät kuulu perheväestöön, elleivät muodosta omaa perhettä. Perheessä voi olla korkeintaan kaksi perättäistä sukupolvea. Jos asuntokunnassa on useampia sukupolvia, perhe muodostetaan nuorimmasta sukupolvesta lähtien. Näin esim. lapsensa perheen kanssa asuva anoppi tai appi jää perheeseen kuulumattomaksi, ellei yhdessä asu myös puoliso, jolloin vanha pariskunta muodostaa oman erillisen perheen.

Siviilisäätyluokitus on seuraava: naimaton, naimisissa (tai rekisteröidyssä parisuhteessa), eronnut (avioliitosta tai rekisteröidystä parisuhteesta) ja leski. Avoliitto ei ole siviilisääty. 

Lähde: Tilastokeskus

Pariskuntia ja yksinasuvia

Ikääntyneet elävät nyt tyypillisimmin puolison kanssa, kun kymmenen vuotta sitten yksin asuminen oli vielä jonkin verran puolison kanssa elämistä yleisempää. 65 vuotta täyttäneistä helsinkiläisistä eli vuonna 2016 avio- tai avopuolisona 48 prosenttia ja yksin 43 prosenttia. Puolison kanssa elävistä noin 6 prosenttia asui myös vähintään yhden lapsensa kanssa.

Muulla tavoin kuin yksin tai puolisona elävien osuus oli 9 prosenttia. Heistä yli puolet oli muun kuin perheenjäsenen kanssa asuvia, runsas viidennes lasten kanssa ilman puolisoa asuvia ja vajaa viidennes laitosväestöä tai asumismuodoltaan luokittelemattomia. Lapsen asemassa eli oman vanhempansa tai vanhempiensa kanssa asui prosentti ikääntyneistä eli noin sata henkilöä.

Miehet puolison kanssa, naiset myös yksin

Ikääntyneet miehet elävät naisia useammin puolison kanssa ja ero on selvä kaikissa ikäryhmissä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana puolison kanssa elävien 65 vuotta täyttäneiden miesten osuus – noin 66 prosenttia – on kuitenkin säilynyt ennallaan, kun taas naisten kohdalla osuus kasvoi 30 prosentista 36 prosenttiin vuosina 20052016. Puolison kanssa asuminen oli vuonna 2016 yleisintä 6569-vuotiailla naisilla (48 % ikäryhmästä) ja 7074-vuotiailla miehillä (69 % ikäryhmästä).  

Siviilisäädyltään naimisissa olevia oli 65 vuotta täyttäneistä helsinkiläismiehistä 62 prosenttia vuonna 2016. Miehillä naimisissa olevien osuus jatkuu korkeana myöhäisiin ikävuosiin asti ja kaikista alle 90 vuotiaista miehistä yli puolet oli naimisissa. Naisilla naimisissa olevien osuus jäi kokonaisuudessaan 35 prosenttiin ja nousi yli kolmannekseen vain alle 80-vuotiaiden ikäryhmissä. Naimattomuus ja eronneisuus oli yleisempää nuoremmissa ikäluokissa ja naisilla. Leskeys alkaa yleistyä 80 ikävuoden jälkeen ja 90 vuotta täyttäneistä miehistä leskiä oli lähes puolet ja naisista lähes 70 prosenttia.

Miesten elinajanodote on kasvanut nopeammin kuin naisten viimeisten parinkymmenen vuoden aikana ja mahdollistanut parisuhteen jatkumisen pidempään kuin aikaisemmin. Toisaalta puolisoiden ikäero vaikuttaa parisuhteen jatkumiseen: nuorempi puoliso on usein nainen ja elää todennäköisesti pidempään kuin vanhempi mies.

Harvakseltaan avioliittoja ja -eroja

Ikääntyneet avioituvat ja eroavat suhteellisen harvoin, miehet kuitenkin naisia useammin. Vuonna 2016 Helsingissä avioitui 65 vuotta täyttäneitä miehiä 66 ja naisia 60, eronneita oli runsas puolet näistä määristä. Tuhatta 65 vuotta täyttänyttä helsinkiläismiestä kohden 1,6 miestä solmi avioliiton ja 0,9 miestä erosi ja tuhatta 65 vuotta täyttänyttä helsinkiläisnaista kohden taas 0,9 naista solmi avioliiton ja 0,5 naista erosi.

Naisilla solmittujen avioliittojen määrä on säilynyt melko tasaisena ja avioerot ovat hiukan lisääntyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Miehillä avioitumisessa ja avioeroissa on ollut enemmän vuosittaista vaihtelua eikä selvää kehityssuuntaa ole havaittavissa.