Ikääntyneet osana Helsingin väestöä

Helsingissä asui vuoden 2018 alussa yli 108 000 ikääntynyttä eli 65 vuotta täyttänyttä henkilöä. Heistä noin 30 prosenttia oli alle 70-vuotias ja kolme neljästä alle 80-vuotias. Helsingissä 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä - 16,9 prosenttia - oli pienempi kuin koko maassa (21,4 prosenttia). Helsingissä asui 11,7 prosenttia Suomen koko väestöstä, mutta vain 9,2 prosenttia 65 vuotta täyttäneistä.

Naisten osuus on ikääntyneistä miehiä suurempi. Vuoden 2018 alussa 65 vuotta täyttäneistä helsinkiläisistä 61 prosenttia oli naisia. Naisten osuus on sitä suurempi, mitä vanhemmasta ikäryhmästä on kyse. 85 vuotta täyttäneistä naisia oli jo 73 prosenttia. 

Tällä vuosituhannella 65 vuotta täyttäneiden lukumäärä on Helsingissä lisääntynyt 46 prosenttia, kun kaupungin koko väestö on samalla ajanjaksolla kasvanut noin 17 prosenttia. Ikääntyneiden osuus helsinkiläisistä on noussut yli 3 prosenttiyksikköä. Koko maahan verrattuna ikärakenteen vanheneminen on silti Helsingissä ollut suhteellisen maltillista, ja esimerkiksi vanhushuoltosuhde on Helsingissä koko maan keskiarvoa matalampi. Vuoden 2018 alussa Helsingissä oli noin 25 ikääntynyttä 100 työikäistä kohden, kun koko maassa oli keskimäärin 36 ikääntynyttä 100 työikäistä kohden.

Väestöennusteissa vuoteen 2040 asti 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä tulee Helsingissä nousemaan lähes viidesosaan (19,4 %) ja 146 000 henkilöön ja koko Suomessa yli neljäsosaan (26,3 %). 65 vuotta täyttäneiden viisivuotisikäryhmien koko vaihtelee ja ikäryhmien kehitys Helsingin ennusteessa on näiden vaihtelujen mukainen. Selkeimpänä linjana ikäluokkien kehityksessä on entistä pidempään eläminen, joten 85-89 vuotiaiden ja 90 vuotta täyttäneiden ikäryhmät kasvavat koko ennustekauden ajan.

65 vuotta täyttäneiden määrään Helsingissä vaikuttaa jonkin verran muuttoliike, mutta keskeinen väestömäärän kehitykseen vaikuttava tekijä näissä ikäluokissa on kuolleisuus (ks. Kuolleisuus ja muuttoliike).

Äidinkieli ja taustamaa

Helsingin ikäihmisistä 88,5 prosenttia oli suomen- tai saamenkielisiä, 7,7 prosenttia ruotsinkielisiä ja 3,8 prosentilla oli jokin muu äidinkieli vuoden 2018 alussa. Ikääntyneissä on koko väestöä jonkin verran enemmän ruotsinkielisiä mutta selvästi vähemmän vieraskielisiä.

Vieraskielinen väestö on ikärakenteeltaan selvästi nuorempaa. 65 vuotta täyttäneiden osuus on tällä vuosituhannella kasvanut vain vähän, vaikka lukumääräisesti ikääntynyt vieraskielinen väestö on moninkertaistunut.

65 vuotta täyttäneitä ulkomaalaistaustaisia helsinkiläisiä oli vuoden 2017 alussa vajaa 4 800 eli 4,5 prosenttia vastaavan ikäisestä väestöstä. Ulkomaalaistaustaisella tarkoitetaan henkilöitä, joiden molemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla, sekä ulkomailla syntyneitä henkilöitä, joiden vanhemmista ei ole tietoa väestötietojärjestelmässä.

Ikääntyneet Pohjoismaiden pääkaupungeissa

Helsingin ikärakenteen kehitys on pitkällä tähtäimellä ollut muista pohjoismaisista pääkaupungeista poikkeava. Helsinki oli ikärakenteeltaan Pohjoismaiden nuorin pääkaupunki 1950-luvusta 2000-luvun alkuun saakka. Muissa pääkaupungeissa ikäihmisten osuus kasvoi 1990-luvun alkuun asti, jolloin se niissä kaikissa oli noin viidennes, mutta vuoteen 2010 mennessä osuudet olivat kaikissa alentuneet selvästi. Vuodesta 2010 Helsinki on ollut ikärakenteeltaan vanhin pohjoismainen pääkaupunki. Nykyisellään 65 vuotta täyttäneiden osuus on Helsingissä muita kaupunkeja korkeampi. Ikäihmisten lukumäärä on vuodesta 2000 vuoteen 2016 kasvanut kaikissa muissa pääkaupungeissa paitsi Kööpenhaminassa ja suurinta kasvu on tällä aikavälillä ollut Helsingissä.

Helsingin muista poikkeavaa kehityskulkua selittää muun muassa se, että syntyvyys oli Helsingissä sodan jälkeen muita pääkaupunkeja suurempi ja väestörakenteessa korostuvat suuret ikäluokat eli vuosina 1945-1949 syntyneet. Lisäksi lasten osuus on Helsingissä kaupungeista pienin.