Kansallisen ja kansainvälisen tutkimuksen perusteella tiedetään, että terveellinen ravinto ja liikunta sekä tupakoinnin ja runsaan alkoholin käytön välttäminen lisäävät terveitä elinvuosia ja vähentävät vuosikymmenien aikana ilmaantuvien kalliiden kansantautien ja niiden riskitelijöiden, kuten lihavuuden, riskiä.

 

Elintavoista saadaan tietoa pääasiallisesti kyselytutkimuksista. 75 vuotta täyttäneiden elintavat eroavat Helsingin ja koko maan välillä usean indikaattorin osalta vain vähän. Helsinkiläisten 75 vuotta täyttäneiden ravintotottumukset ovat terveemmät, ja esimerkiksi liian vähän kasviksia ja hedelmiä käyttäviä on helsinkiläisistä hieman pienempi osuus kuin kaikista suomalaisista. Niin ikään lihavien osuus 75 vuotta täyttäneistä on hieman koko maata pienempi. Tupakoinnin ja alkoholin osalta Helsingin tulokset ovat sen sijaan koko maata huonommat. 

 

Tupakointi ja alkoholin käyttö

 

Päivittäistupakointi on melko harvinaista tämän ikäisillä, mutta helsinkiläisistä 75 vuotta täyttäneistä tupakoi  hieman yli viisiprosenttia eli hieman useampi kuin kaikki tämän ikäiset suomalaiset. Niin ikään alkoholia liikaa käyttävien osuus on Helsingissä selvästi muuta maata suurempi: 75 vuotta täyttäneistä noin joka neljäs käyttää liikaa alkoholia. Humalahakuinen juominen on melko vähäistä, mutta Helsingissä kuitenkin yleisempää kuin koko maassa keskimäärin.

 

Alkoholinkäyttöä on kysytty niin sanotulla Audit-C-kysymyspatteristolla, jossa kolmella kysymyksellä kartoitetaan kuinka usein, paljonko päivittäin ja kuinka paljon kerralla alkoholia nautitaan. Vastaukset pisteytetään ja jos pistemäärä on riittävän suuri, vastaaja tulkitaan alkoholia liikaa käyttäväksi.  FinSote-tutkimuksessa pisteraja alkoholin liikakäytölle on 65 vuotiaiden miesten osalta alhaisempi kuin alle 65 vuotiailla miehillä. Samoilla kysymyksillä selviää myös humalahakuinen juominen.

 

 

Uni, ravitsemus ja liikkuminen

Säännöllinen liikkuminen, monipuolinen ruokavalio ja sopiva unirytmi ovat tärkeitä fyysisen, sosiaalisen ja henkisen hyvinvoinnin ylläpitäjiä myös ikääntyessä. Kyseiset terveelliset elintavat auttavat vahvistamaan muistia, pitämään yllä kognitiivisia toimintoja sekä fyysistä toimintakykyä. Nämä elintavat voivat ehkäistä tai siirtää sairauksien puhkeamista, tukea pitkäaikaissairauksien hoitoa ja kuntoutusta sekä edistää sairauksista toipumista. Lisäksi liikkuminen harjoittaa lihasvoimaa ja tasapainoa, mutta tarjoaa usein mahdollisuuden sosiaaliselle kanssakäymiselle.

 

Uni

Suurin osa helsinkiläisistä ikäihmisistä nukkuu lähes aina tai usein tarpeeksi omasta mielestään. Kymmenen prosenttia nukkui harvoin tai tuskin koskaan tarpeeksi ja seitsemän prosenttia ei osannut sanoa nukkuivatko tarpeeksi. Helpoksi toimeentulonsa kokevat nukkuvat riittävästi todennäköisemmin kuin toimeentulonsa hankalaksi kokevat, mutta koulutustason mukaan eroja unen laadussa ei esiinny.

Osana ikäihmisten liikkumissuosituksia korostetaan riittävän palauttavan unen merkitystä. Unen riittävä määrä on yksilöllistä. Ikääntymisen myötä unen määrä ja laatu kuitenkin usein muuttuu. Monet ikäihmiset tulevat aamuvirkuiksi, myöhään valvominen on vaikeaa, ja tarve päiväunille lisääntyy. Syvän unen määrä vähenee sekä yölliset heräämiset lisääntyvät. Riittävään unen kokemukseen vaikuttavat monet tekijät, kuten mahdolliset murheet ja surut, koettu kipu, sairaudet tai muut elintavat (esim. liikkuminen).

Kasviksien ja hedelmien syönti

Keskeinen osa terveellistä ravitsemusta on kasviksien, vihannesten, marjojen ja hedelmien syönti, joita suositellaan nauttivan vähintään viisi omaa kourallista päivittäin. Helsinkiläisistä ikäihmisistä 35 prosenttia syö kyseisen suosituksen mukaisesti. Ikäihmiset syövät yleisemmin marjoja ja hedelmiä. Noin puolet ikäihmisistä syö niitä ainakin kerran päivässä ja runsas joka kymmenes syö niitä ainakin kolme kertaa päivässä. Puolestaan vajaa 40 prosenttia syö tuoreita kasviksia ainakin kerran päivässä ja noin viidennes kypsennettyjä kasviksia ainakin kerran päivässä. Kasviksien syönti vähintään kolme kertaa päivässä on erittäin harvinaista.

Suosituksien mukainen kasvisten ja hedelmien syönti on helsinkiläisillä ikäihmisillä hieman yleisempää kuin koko maassa keskimäärin. Korkeammin koulutetut helsinkiläiset täyttävät suositukset yleisemmin kuin muut koulutusryhmät. Samoin toimeentulonsa helpoksi kokevat syövät suosituksien mukaan todennäköisemmin kuin hankalaksi toimeentulonsa kokevat.

Liikkuminen

Nykyisissä ikäihmisten liikkumissuosituksissa korostetaan monipuolisen liikkumisen merkitystä toimintakyvyn ylläpidossa tai parantamisessa. Monipuolinen liikkuminen koostuukin sydämen sykettä kohottavasta liikkeestä, kevyestä liikuskelusta sekä lihasvoiman, tasapainon ja notkeuden harjoittamisesta. Paikallaanoloa tulisi tauottaa aina kun voi. Helsinkiläisistä ikäihmisistä vajaa 13 prosenttia harrastaa varsinaista kuntoliikuntaa tai urheilua säännöllisesti useita kertoja viikossa (ns. kuntoliikkujat). Suurempi osa ikäihmisistä eli noin 36 prosenttia kertoi lukevansa, katselevansa televisiota tai tekevänsä askareita, jotka eivät juuri rasita ruumiillisesti.

Tutkimusnäyttö kevyen liikkumisen myönteisistä terveysvaikutuksista (esim. vilkastaa verenkiertoa, vetreyttää lihaksia ja niveliä) varsinkin vähän liikkuville on lisääntynyt viime vuosina voimakkaasti, minkä takia nykyisissä suosituksissa tuodaan aiempaa voimakkaammin esille kevyen liikkumisen merkitys arjessa. Helsinkiläisistä ikäihmisistä vajaa puolet onkin ns. kevyen liikkumisen harrastajia eli he kävelevät, pyöräilevät tai tekevät kevyttä koti- ja pihatyötä useita tunteja viikossa. Kävely tai ulkoilu on yksi keskeisimmistä ikäihmisten liikkumisen muodoista. Noin 63 prosenttia helsinkiläisistä ikäihmisistä kävelee ulkona vähintään 20 minuuttia vähintään neljä kertaa viikossa. Liikkumisen suhteen ei esiinny eroja koulutustason, koetun tulotason tai sukupuolen mukaan ikäihmisten keskuudessa Helsingissä.