65 vuotta täyttäneitä helsinkiläisiä oli vuoden 2020 lopussa yli 114 000, yli 1 700 enemmän kuin vuotta aiemmin. Vuodesta 2010 ikääntyneiden lukumäärä on kasvanut 26 000 henkilöllä. Ikääntyneiden väestöosuuden ennustetaan Helsingissä nousevan nykyisestä noin 17 prosentista yli 21 prosenttiin vuoden 2049 loppuun mennessä. Ennusteen mukaan Helsingissä asuisi tuolloin noin 177 000 ikääntynyttä, 67 000 enemmän kuin nyt.
Tälle sivustolle on koottu tilastotietoa ikääntyneistä helsinkiläisistä aihepiireittäin. Väestö- ja perhetietojen lisäksi sivustolle on koottu tietoja ikääntyneiden asumisesta, sosioekonomisesta taustasta, terveydestä ja toimintakyvystä sekä osallisuudesta. Tietojen aineistona ovat rekistereiden lisäksi väestötutkimuksissa kerättävä kokemusperäinen tieto. Sivuston ylläpidosta vastaa kaupungin kanslian kaupunkitutkimus- ja tilastot -yksikkö. (ks. Yhteystiedot).
Ikääntyneellä tarkoitetaan vanhuuseläkkeeseen oikeuttavassa iässä olevaa henkilöä (Vanhuspalvelulaki 980/2012, 3 §). Tilastotarkasteluissa melko vakiintunut käytäntö on laskea ikääntyneeseen väestöön 65 vuotta täyttäneet, vaikka käytännössä vanhuuseläkkeeseen oikeuttava ikä vaihtelee riippuen muun muassa henkilön syntymävuodesta. Käsitteenä ikääntynyt viittaa kirjaimellisesti ikään eikä itsessään sisällä oletuksia ikääntyneen terveydentilasta tai toimintakyvystä. Koska terveydentila ja toimintakyky ovat kuitenkin voimakkaasti yhteydessä ikään – molemmat heikkenevät iän myötä – huomion kohteena ovat usein ne ikääntyneet, joiden toimintakyky ja terveys on heikentynyt korkean iän myötä. Ikääntyneiden joukko on kuitenkin hyvin heterogeeninen. Yhä useampi vanhuuseläkeläinen voi hyvin ja viettää aktiivista elämää.
Iäkkäällä tarkoitetaan ”henkilöä, jonka fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen tai sosiaalinen toimintakyky on heikentynyt korkean iän myötä alkaneiden, lisääntyneiden tai pahentuneiden sairauksien tai vammojen vuoksi taikka korkeaan ikään liittyvän rappeutumisen johdosta” (Vanhuspalvelulaki 980/2012, 3 §).