Asuinolot yleisesti hyvällä tasolla

65 vuotta täyttäneiden viitehenkilöiden asuntokunnista Helsingissä valtaosa (86 %) asui asumisväljyydeltään normaaleissa asunnoissa vuoden 2015 lopussa. Ahtaasti (enemmän kuin 1 henkilö asuinhuonetta kohti) asui vain vajaa 2 prosenttia ja tilavasti (vähintään 3 asuinhuonetta enemmän kuin asuntokunnan henkilömäärä) 12 prosenttia ikääntyneiden asuntokunnista. Ahtaasti asuminen oli hieman yleisempää vuokra-asunnoissa asuvilla ja tilavasti asuminen selvästi tavallisempaa omistusasujilla. Asunnon ahtaus on pääasiassa nuorempien ikäryhmien ongelma: Kaikista asuntokunnista ahtaasti asui joka kymmenes. Eroa selittää pitkälti ikääntyneiden asuntokuntien pieni koko.     

Pääosin helsinkiläiset ikääntyneet asuvat muutenkin hyvin. Vuoden 2016 lopussa 65 vuotta täyttäneiden viitehenkilöiden asuntokuntien asunnoista 98 prosenttia oli varustetasoltaan hyviä. Vajaa 1 500 asuntokuntaa asui puutteellisesti varustetuissa asunnoissa, ja kaikkiaan puutteellisissa oloissa asui noin 1 700 ikääntynyttä. Varustetason puutteellisuus oli yleisintä yhden hengen asuntokunnilla sekä asuinkerrostaloissa asuvilla. Asunnon varustetasoon liittyviä epäkohtia esiintyy selvästi enemmän ahtaasti asuvilla kuin muilla asuntokunnilla.

Vaikka ikääntyneiden asuntojen varustetaso on pääosin hyvä, asunnon puutteet ovat silti yleisin kotona asumista vaikeuttavista tekijöistä kaupunkiympäristöissä. Uusikin asunto voi olla ikäihmisen näkökulmasta puutteellinen, esimerkiksi jos huoneet ovat pieniä tai asunto kovin sokkeloinen niin, ettei siellä pysty käyttämään tarvittavia apuvälineitä. 75 vuotta täyttäneistä helsinkiläisnaisista joka viidennellä ja miehistä 13 prosentilla on vaikeuksia liikkua omassa asunnossaan (THL, Vanhuspalvelulain vaikutukset... 2014). Asunnon, rakennusten ja lähiympäristön esteet ja huono toimivuus lisäävät asumisen riskejä, kuten kaatumistapaturmia ja muita onnettomuuksia.

Hissittömyys suurimpia esteettömyyshaasteita

Vanhojen kerrostalojen suurimpia esteettömyyshaasteita ovat niiden hissittömyys tai niissä olevien hissien pieni koko. Hissillisyys ei sinänsä vielä takaa asuinrakennuksen esteettömyyttä, sillä vanhat hissit ovat usein mitoitukseltaan hyvin pieniä eikä kulkuväylä sisäänkäynniltä hissille ole aina esteetön. Helsingissä suuri osa rakennuskannasta on vanhaa, ja vasta 1990-luvun rakentamismääräysten mukaan hissittömiä saavat olla korkeintaan kolmikerroksiset asuinkerrostalot. Nykyisin lähes kaikki Helsingin kaupungin omalle maalle rakennettavat kerrostalot ovat hissitaloja.

Helsingin kerrostaloasunnoista noin 30 prosenttia sijaitsi vuoden 2016 lopussa hissittömissä taloissa ja niissä oli yli 22 000 ikääntynyttä asukasta. Nelikerroksisissa tai sitä korkeammissa hissittömissä taloissa oli noin 30 000 asuntoa, joissa 65 vuotta täyttäneitä asui 6 300 ja vähintään 70-vuotiaita 4 200. Hissittömien talojen määrä on viime vuosina vähentynyt selvästi: Vielä vuonna 2010 vähintään nelikerroksisissa kerrostaloissa oli yli 55 000 hissitöntä asuntoa.