Ikääntyneet osana Helsingin väestöä

Helsingissä asui vuoden 2018 alussa yli 108 000 65 vuotta täyttänyttä henkilöä. Heistä noin 30 prosenttia oli alle 70-vuotiaita ja 75 prosenttia alle 80-vuotiaita. Helsingissä 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä - 16,8 prosenttia - oli pienempi kuin koko maassa (21,4 prosenttia). Helsingissä asui 11,7 prosenttia Suomen koko väestöstä, mutta vain 9,2 prosenttia 65 vuotta täyttäneistä.

Naisten osuus on ikääntyneistä miehiä suurempi. Vuoden 2018 alussa 65 vuotta täyttäneistä helsinkiläisistä 61 prosenttia oli naisia. Naisten osuus on sitä suurempi, mitä vanhemmasta ikäryhmästä on kyse. 85 vuotta täyttäneistä naisia oli jo 73 prosenttia. 

Tällä vuosituhannella 65 vuotta täyttäneiden lukumäärä on Helsingissä lisääntynyt 46 prosenttia, kun kaupungin koko väestö on samalla ajanjaksolla kasvanut noin 17 prosenttia. Ikääntyneiden osuus helsinkiläisistä on noussut yli 3 prosenttiyksikköä. Koko maahan verrattuna ikärakenteen vanheneminen on silti Helsingissä ollut suhteellisen maltillista, ja esimerkiksi vanhushuoltosuhde on Helsingissä koko maan keskiarvoa matalampi. Vuoden 2018 alussa Helsingissä oli noin 25 ikääntynyttä 100 työikäistä kohden, kun koko maassa oli keskimäärin 36 ikääntynyttä 100 työikäistä kohden.

Väestöennusteissa vuoteen 2050 asti 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä tulee Helsingissä nousemaan lähes viidesosaan (21 %) ja 170 000 henkilöön ja koko Suomessa yli neljäsosaan (27 %). 65 vuotta täyttäneiden viisivuotisikäryhmien koko vaihtelee ja ikäryhmien kehitys Helsingin ennusteessa on näiden vaihtelujen mukainen. Selkeimpänä linjana ikäluokkien kehityksessä on entistä pidempään eläminen, joten 85-89 vuotiaiden ja 90 vuotta täyttäneiden ikäryhmät kasvavat koko ennustekauden ajan.

65 vuotta täyttäneiden määrään Helsingissä vaikuttaa jonkin verran muuttoliike, mutta keskeinen väestömäärän kehitykseen vaikuttava tekijä näissä ikäluokissa on kuolleisuus (ks. Kuolleisuus ja muuttoliike).

Äidinkieli ja taustamaa

Helsingin ikäihmisistä 88,5 prosenttia oli suomen- tai saamenkielisiä, 7,7 prosenttia ruotsinkielisiä ja 3,8 prosentilla oli jokin muu äidinkieli vuoden 2018 alussa. Ikääntyneissä on koko väestöä jonkin verran enemmän ruotsinkielisiä mutta selvästi vähemmän vieraskielisiä. Ruotsinkielisten osuus on sitä suurempi, mitä vanhemmasta ikäryhmästä on kyse: 85 vuotta täyttäneistä ruotsinkielisiä on yli 10 prosenttia kun 65-74-vuotiaista heidän osuutensa on alle kuusi prosenttia. Vieraskielisten osalta tilanne on päinvastainen eli mitä nuoremmasta ikäryhmästä on kyse, sitä suurempi on heidän osuutensa: 65-69-vuotiaista heitä on 5,7 prosenttia, mutta 85 vuotta täyttäneistä alle kaksi prosenttia.

Vieraskielinen väestö on ikärakenteeltaan selvästi suomen- ja ruotsinkielistä väestöä nuorempaa. Alle 65-vuotiaista vieraskielisiä on yli vuoden 2018 alussa 15 prosenttia. Osuus on kasvanut viidessä vuodessa lähes 4 prosenttiyksikköä. 65 vuotta täyttäneiden vieraskielisten osuus on vastaavana aikana kasvanut vain prosenttiyksikön verran, vaikka heidän lukumääränsä onkin lähes kaksinkertaistunut. Vuoden 2002 alussa helsingissä asui 2 300 ikääntynyttä vieraskielistä, vuoden 2018 alussa heitä oli 4 100. Vieraskielisten osuuden ikääntyneistä on ennustettu kasvavan yhdeksään prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

65 vuotta täyttäneitä ulkomaalaistaustaisia helsinkiläisiä oli vuoden 2017 alussa vajaa 4 800 eli 4,5 prosenttia vastaavan ikäisestä väestöstä. Ulkomaalaistaustaisella tarkoitetaan henkilöitä, joiden molemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla, sekä ulkomailla syntyneitä henkilöitä, joiden vanhemmista ei ole tietoa väestötietojärjestelmässä.

Ikääntyneet Pohjoismaiden pääkaupungeissa

Helsingin ikärakenteen kehitys on pitkällä tähtäimellä ollut muista pohjoismaisista pääkaupungeista poikkeava. Helsinki oli ikärakenteeltaan Pohjoismaiden nuorin pääkaupunki 1950-luvusta 2000-luvun alkuun saakka. Muissa pääkaupungeissa ikäihmisten osuus kasvoi 1990-luvun alkuun asti, jolloin se niissä kaikissa oli noin viidennes, mutta vuoteen 2010 mennessä osuudet olivat kaikissa alentuneet selvästi. Vuodesta 2010 Helsinki on ollut ikärakenteeltaan vanhin pohjoismainen pääkaupunki. Nykyisellään 65 vuotta täyttäneiden osuus on Helsingissä muita kaupunkeja korkeampi. Ikäihmisten lukumäärä on vuodesta 2000 vuoteen 2018 kasvanut kaikissa muissa pääkaupungeissa paitsi Kööpenhaminassa ja suurinta kasvu on tällä aikavälillä ollut Helsingissä.

Helsingin muista poikkeavaa kehityskulkua selittää muun muassa se, että syntyvyys oli Helsingissä sodan jälkeen muita pääkaupunkeja suurempi ja väestörakenteessa korostuvat suuret ikäluokat eli vuosina 1945-1949 syntyneet. Lisäksi lasten osuus on Helsingissä kaupungeista pienin.