Sairastavuudesta saadaan tietoa joko suoraan kyselytutkimuksista tai epäsuorasti erilaisten rekisterien kautta. Tällaisia rekisteritietoja ovat muun muassa hoitoilmoitusrekisterin tiedot, erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutetut sekä työkyvyttömyyseläkkeen myönnöt (esim. Mäki 2015).

Suomalaisten ja helsinkiläisten sairastavuudesta saadaan tietoa joidenkin sairauksien osalta esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen FinSote-väestötutkimuksesta. Kyselyssä sairaudet on tarkennettu kattamaan vain lääkärin toteamia tai viimeisen 12 kuukauden aikana hoitamia sairauksia. Etuna tässä muotoilussa on se, että vastausten luotettavuus yleensä paranee, mitä tarkemmin asia käsitteellistetään.

Alla olevassa kuviossa näytetään näiden sairauksien yleisyys 75 vuotta täyttäneillä koko maassa ja toisaalta Helsingissä. Erot sairauksien välillä ovat pienet. Ainoastaan sepelvaltimotauti näyttäisi olevan Helsingissä harvinaisempi. Tämä ero sairastavuudessa nähdään myös erona kuolleisuudessa: Helsingissä sekä miehillä että naisilla on huomattavasti pienempi kuolleisuus iskeemisiin sydänsairauksiin, joista juuri sepelvaltimotauti on yleisin ja joihin myös angina pectoris kuuluu (Mäki & Martikainen 2016).

Edellä mainittujen lisäksi ATH-aineistossa on helsinkiläisten osalta tietoa myös muutamasta muusta sairaudesta. Alla olevassa kuviossa näytetään 75 vuotta täyttäneiden miesten ja naisten sairastavuus näihin Helsingissä. Polven tai lonkan kulumavika on hyvin yleinen tämän ikäisillä, ja 37 prosenttia ilmoitti sairastavansa sitä. Diabetes on diagnosoitu joka kuudennella tämän ikäisellä. Astmaa ja jotain muistisairautta sairastaa tämän tutkimuksen tulosten mukaan vajaa 10 prosenttia helsinkiläisistä, ja noin 8 prosentilla on päihde- tai riippuvuusongelma.

Kuten edellä mainittiin, sairastavuuden yleisyyttä voidaan arvioida myös rekisteritietojen perusteella. Esimerkiksi pitkäaikaisiin sairauksiin käytettäviin lääkkeisiin voi saada Kelalta oikeuden erityiskorvaukseen, joka on joko 65 prosenttia tai 100 prosenttia lääkkeen hinnasta. Helsinkiläisistä 75 vuotta täyttäneistä erityiskorvauksiin oikeutettuja henkilöitä oli 63 prosenttia vuonna 2018. Koko maassa vastaavia korvauksiin oikeutettuja oli suurempi osuus, 69 prosenttia. 

Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen väestöosuus vaihtelee Ikäryhmittäin siten, että vanhuseläkeikäisistä oikeutettujen henkilöiden osuus on alimmillaan 65-69 vuotiailla noin 42 prosenttia ja korkeimmillaan 85 vuotta täyttäneillä noin 68 prosenttia ikäryhmästä. Oikeutettujen henkilöiden väestöosuudessa Helsingin ja koko maan välillä on noin 6–7 prosenttiyksikön ero kaikissa ikäryhmissä.

 

Erityiskorvattaviin lääkeisiin oikeutettujen henkilöiden osuus alle 85-vuotiaista helsinkiläisistä on vuodesta 2010 vuoteen 2018 vähentynyt vajaan kaksi prosenttiyksikköä, mutta 85 vuotta täyttäneillä osuus puolestaan on hieman suurentunut. Yhtenä syynä tähän kasvuun voi olla pitkäaikaisesti laitoshoidossa olevien osuuden väheneminen ja pidempään omassa kodissa tai palveluasunnossa asuminen. Kotonaan ja palveluasunnossa asuvat maksavat lääkkeensä itse, laitoshoidossa ne kuuluvat hoitomaksuun. Erityiskorvausoikeudet ovat myös jossain määrin muuttuneet ajanjakson aikana.

Yleisimmät erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeuttavat sairaudet 75 vuotta täyttäneillä ovat krooninen verenpainetauti, sepelvaltimotauti ja siihen liittyvät sairaudet sekä diabetes. Erityiskorvattavien lääkkeiden perusteella arvioitu sairastavuus näyttää olevan huomattavasti yleisempää koko maassa kuin Helsingissä. Tulos on siis osin samankaltainen kuin väestökyselyn tuottama tietoa. Näistä kahden ensimmäisen sairauden osalta oikeutettujen osuus on pienentynyt neljän vuoden aikana useita prosentteja, mutta sen sijaan diabeteksen osalta muutos on ollut toisen suuntainen. Lääkekorvausoikeuksien osuus on kasvanut koko maassa 8 prosenttia, mutta Helsingissä lähes 13 prosenttia.

 

Kirjallisuutta:

• Parikka S, Pentala-Nikulainen O, Koskela T, Kilpeläinen H, Ikonen J, Aalto A-M, Muuri A, Koskinen S & Lounamaa A. Kansallisen terveys-, hyvinvointi ja palvelututkimus FinSoten perustulokset 2017-2018. Verkkojulkaisu: thl.fi/finsote
• Mäki (2015): Elinajanodotteen kehitys Helsingissä alueittain 1996–2014. Kvartti, 2015(2):42–58.
• Mäki N & Martikainen P (2016): Kuolleisuus Helsingissä ja muualla Suomessa. Helsingin kaupungin Tietokeskus: Tutkimuksia 2016:5.