Kotona asumisen tuki ja terveyspalvelut

Valtaosa 65 vuotta täyttäneistä helsinkiläisistä ja myös muista suomalaisista asuu omassa kodissaan tai tavallisessa palveluasunnossa. Omassa kodissaan asui 65 -74 vuotiaista 99 prosenttia ja 75 vuotta täyttäneistä 92 prosenttia vuonna 2014, erot Helsingin ja valtakunnan tason välillä ovat hyvin pieniä.

Kotonaan asuvien osuus on lisääntynyt vuodesta 2010 vuoteen 2014. Suurin muutos on tapahtunut 85 vuotta täyttäneiden kohdalla, joilla kotonaan asuminen on lisääntynyt viidellä prosenttiyksiköllä Helsingissä ja kolmella prosenttiyksiköllä valtakunnallisesti. Vuonna 2014 kotonaan asui reilu 95 prosenttia 75-84 vuotiaista ja 83 prosenttia 85 vuotta täyttäneistä helsinkiläisistä ja suomalaisista.

Henkilöinä muutos kotonaan tai tavallisessa palveluasunnossa asuvien määrässä on huomattava. Vuonna 2014 kotonaan asui 65 vuotta täyttäneistä helsinkiläisistä 96 800 henkilöä, kasvua vuodesta 2010 oli 14 200 henkilöä. Vastaavasti 75 vuotta täyttäneitä asui kotonaan 39 000 henkilöä ja kasvua oli 3 600 henkilöä vuodesta 2010.

Pitkäaikaishoidon palveluiden piirissä, ympärivuorokautisessa hoidossa vanhainkodeissa, terveyskeskuksissa ja ikääntyneiden palveluasumisessa 65 vuotta täyttäneistä helsinkiläisistä oli neljä prosenttia, 75 vuotta täyttäneistä kahdeksan prosenttia vuonna 2014. Samalla kun kotonaan asuvien osuus on kasvanut, on pitkäaikaishoidossa olevien osuus alentunut. Pitkäaikaisessa hoidossa olevia 65 vuotta täyttäneitä oli 4 150 henkilöä ja henkilöiden määrä oli vähentynyt noin 800 vuodesta 2010. Vastaavasti 75 vuotta täyttäneitä oli pitkäaikaisessa hoidossa 3 550 henkilöä vuonna 2014 ja lukumäärä oli vähentynyt vajaalla 800 henkilöllä vuodesta 2010.

Pitkäaikaisessa hoidossa olevien osuus väestöstä vaihtelee iän mukaan siten, että 65 -74 vuotiaista helsinkiläisistä pitkäaikaishoidossa oli vain yksi prosentti, mutta 85 vuotta täyttäneistä helsinkiläisistä 17 prosenttia vuonna 2014. Väestöosuudet ovat alentuneet siten, että 65-74 vuotiaita oli pitkäaikaishoidossa vuonna 2014 vajaa puoli prosenttiyksikköä vähemmän, 85 vuotta täyttäneitä viisi prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2010.

 

Pitkäaikaishoidossa olevien henkilöiden ikärakenteeseen muutos on vaikuttanut siten, että hoidossa oli vuonna 2014 suurempi osuus 65-74 vuotta täyttäneitä, hieman pienempi osuus 75-84 vuotiaita ja likimain sama osuus 85 vuotta täyttäneitä kuin vuonna 2010.

Kotona asumisen tukeminen

Kotona asumista tuetaan erilaisilla tukipalveluilla kuten ateria-, kuljetus-, vaatehuolto-, kylvetys-, saattaja-ja turvapalvelut, kotihoidolla ja omaishoidon tuella. Palveluiden tarkoitus on tukea itsenäistä elämää ja arjen sujumista ja mahdollistaa kotona asumisen pitkälle vanhuuteen henkilön niin halutessa.

Yleisimpiä kotona asumista tukevia tai mahdollistavia palveluja ovat tukipalvelut. Tukipalveluja vuoden aikana saaneeksi lasketaan henkilö tai lähisukulainen, joka on saanut palvelua ainakin kerran vuoden aikana. Tukipalveluja sai yhdeksän prosenttia 65 vuotta täyttäneistä helsinkiläistä vuonna 2014, eli 8 600 henkilöä tai lähisukulainen. Samana vuonna 75 vuotta täyttäneitä tukipalvelujen saajia oli 7 100 eli 17 prosenttia ikäryhmästä.

Tukipalvelujen saavien osuus on vaihdellut hiukan viime vuosina, mutta tukipalvelua saavien 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä kuitenkin kasvanut noin 950 henkilöllä vuodesta 2010 vuoteen 2014. Suurin osa lisäyksestä, 640 henkilöä on ollut 85 vuotta täyttäneitä. Yli puolelle (61 %) tukipalvelua saavista palvelu tarkoitti ainakin kuljetuspalvelun saamista.

Kunnan kustantamaa kodinhoitoapua vähintään kerran vuoden aikana sai kaikkiaan 15 prosenttia 65 vuotta täyttäneiden kotitalouksista vuonna 2014, jolloin kotitalouksia oli yhteensä 15 000. Vuodesta 2010 kodinhoitoapua saaneiden kotitalouksien määrä oli noussut noin tuhannella ja osuus alentunut yhdellä prosenttiyksiköllä.

Säännöllinen kotihoito tarkoittaa, että kotihoidon käyntejä on ainakin yksi kuukaudessa, mutta käyntejä voi olla myös yli 90 kuukaudessa. Säännöllisen kotihoidon piirissä oli kuusi prosenttia 65 vuotta täyttäneistä helsinkiläisistä ja 12 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä helsinkiläisistä vuonna 2015. 65 vuotta täyttäneiden osuus on vuodesta 2010 alentunut hiukan, mutta säännöllisen kotihoidon piirissä olevien henkilöiden määrä on kasvanut 670 henkilöllä. Säännöllistä kotihoitoa saavien henkilöiden lisäyksestä valtaosa, 520 henkilöä oli 85 vuotta täyttäneitä ja noin 100 henkilöä oli 65-74 vuotiaita.

Säännöllisen kotihoidon piirissä olevien osuus lisääntyy iän myötä ja vuodesta 2010 vuoteen 2015 säännöllisen kotihoidon asiakkaiden ikärakenne on painottunut vanhimpiin asiakkaisiin. Vuonna 2015 kotihoidon asiakkaista lähes puolet (47 %) oli 85 vuotta täyttäneitä, kun heidän osuutensa vuonna 2010 jäi 43 prosenttiin. 65-74 vuotiaiden asiakkaiden osuus kotihoidon piirissä olevista sen sijaan pysytteli koko kauden ajan noin 15 prosentissa.

Säännöllistä kotihoitoa 75 vuotta täyttäneistä helsinkiläisistä sai noin 5 000 henkilöä eli 12 prosenttia vuonna 2015. Yli puolelle heistä, (55 %) säännöllinen kotihoito merkitsee vähintään päivittäisiä kotihoidon käyntejä eli käyntejä on enemmän kuin kolmekymmentä kuukaudessa. Näitä asiakkaita oli noin 2700 henkilöä vuonna 2015. Heidän määränsä on kasvanut noin 800 henkilöllä ja 43 prosentilla vuodesta 2010. Lähes kaksi kertaa vuorokaudessa kotihoitoa saavien määrä oli noin 1600 henkilöä vuonna 2015 ja heidän määränsä oli kasvanut noin viidelläsadalla henkilöllä vuodesta 2010.

Palvelusetelin palvelujen ostamiseen yksityiseltä tuottajalta sai 41 prosenttia eli noin 6 000 henkilöä kotihoidon 65 vuotta täyttäneistä asiakkaista vuonna 2014. Osuus on voimakkaasti noussut vuodesta 2010, jolloin palvelusetelin sai 28 prosenttia asiakkaista. Palvelusetelin saaneiden 65 vuotta täyttäneiden kotihoidon asiakkaiden määrä kuitenkin kasvoi vain noin 600 henkilöllä vuodesta 2010 vuoteen 2014.

Omaishoidon tuella hoidettavia 65 vuotta täyttäneitä henkilöitä oli noin 2 200 eli noin kaksi prosenttia ikäryhmän väestöstä vuonna 2014. Vuodesta 2010 hoidettavien määrä on kasvanut noin 200 henkilöllä.  Lähes puolet hoidettavista, 930 henkilöä vuonna 2014 oli iältään 75-84 vuotiaita. 65-74 vuotiaita sekä 85 vuotta täyttäneitä kumpaakin oli hiukan yli 600 henkilöä.

   

Terveydenhuollon palvelut

Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin palveluja saaneiden osuus 65 vuotta täyttäneistä oli noin 69 prosenttia helsinkiläisistä ja sama osuus koko maassa vuonna 2015. Osuus on sekä Helsingissä että koko maassa alentunut voimakkaasti vuodesta 2010 vuoteen 2015. Helsingissä osuuden alenema oli lähes neljä prosenttiyksikköä, koko maassa kymmenen prosenttiyksikköä. Samanaikaisesti perusterveydenhuollon lääkärin 65 vuotta täyttäneiden potilaiden määrä on Helsingissä kasvanut noin 7 700 henkilöllä ja koko maassa noin 31 400 henkilöllä. 

Ikääntyneiden suurin ikäryhmä, 65-74 vuotiaat, joka sisältää suuret ikäluokat, käyttää perusterveydenhuollon avohoidon lääkäriä vähiten. Helsingissä potilaina oli 63 prosenttia ikäryhmästä vuonna 2015. Potilaina olleiden henkilöiden määrä on kuitenkin tässä ikäryhmässä kasvanut eniten, noin 6 000 potilaalla vuodesta 2010 vuoteen 2015 ja potilaana olleiden osuus väestöstä on alentunut ikäryhmistä eniten, reilulla neljällä prosenttiyksiköllä. Ikäryhmän kehitys on ollut samankaltainen myös koko maassa.

Seuraavat ikäryhmät, 75-84 vuotiaat ja 85 vuotta täyttäneet, käyttivät perusterveydenhuollon avohuollon lääkärin palvelua saman tasoisesti ja potilaina oli Helsingissä 77 prosenttia kummankin ikäryhmän väestöstä vuonna 2015. Vuodesta 2010 vuoteen 2015 perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin potilaana olleiden osuus oli alentunut puolitoista prosenttiyksikköä nuoremmalla ikäryhmällä ja noin kolme prosenttiyksikköä 85 vuotta täyttäneillä, vaikka samanaikaisesti potilaana olleiden lukumäärä oli kasvanut noin 1 500 henkilöllä yhteensä.

Yksityisen lääkärin palveluja käytti 48,5 prosenttia helsinkiläisistä 65 vuotta täyttäneistä vuonna 2015. Osuus on hiukan alentunut vuodesta 2010, jolloin yksityisen lääkärin palveluja käytti 49,1 prosenttia. Samoin kuin perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin kohdalla, asiakasmäärä on kuitenkin lisääntynyt, ja kasvoi 7 200 asiakkaalla vuodesta 2010 vuoteen 2015.

Osa väestöstä käyttää vain perusterveydenhoidon avohuollon lääkärin palveluja ja osa vain yksityislääkärin palveluja, mutta on myös yleistä käyttää palveluja rinnakkain. Tästä syystä kokonaiskuvaa lääkäripalveluiden käytöstä ei voida saada. Kun kuitenkin perusterveydenhoidon avohuollon palveluiden käyttö Helsingin 65 vuotta täyttäneessä väestössä on alentunut noin neljällä prosenttiyksiköllä vuodesta 2010 vuoteen 2015, eikä yksityislääkärin käyttö ole lisääntynyt vaan alentunut hiukan, voi arvioida, että lääkäripalveluja käyttäneiden osuuden aleneminen vastaa likimain perusterveydenhuollon avohoidon käytön noin neljän prosenttiyksikön alenemaa.

Kuitenkin Terveyden-ja hyvinvoinnin laitoksen vanhuspalvelun seurantaindikaattoreiden mukaan yli viidesosa (22 %) 63 vuotta täyttäneistä helsinkiläisistä katsoi saaneensa riittämättömästi terveyskeskuslääkärin palveluja vuonna 2014. Kriittisimpiä olivat korkeasti koulutetut naiset, joista yli neljäsosa (27 %) piti terveyskeskuslääkärin palveluja riittämättöminä.

Sairaalahoitoa sai reilu viidesosa (21 %) 65 vuotta täyttäneistä ja reilu neljäsosa (28 %) 75 vuotta täyttäneistä helsinkiläisistä vuonna 2014. Sairaalahoitoa saaneita 65 vuotta täyttäneitä oli 21 400 henkilöä vuonna 2014 ja lukumäärä oli kasvanut noin 6 100 henkilöllä vuodesta 2010. 75 vuotta täyttäneiden sairaalahoidossa olleiden määrä oli vastaavalla ajalla kasvanut 3 900 henkilöllä ja vuonna 2014 hoidossa oli ollut 12 100 henkilöä.

Sairaalahoitoa lähinnä akuutteihin sairauksiin saaneiden potilaiden määrä kasvoi kaikissa ikääntyneiden ikäryhmissä vuodesta 2010 vuoteen 2014. Erityisesti kasvoivat 80-84 vuotiaiden potilaiden määrä ja 85 vuotta täyttäneiden potilaiden määrä, mikä kaksinkertaistui vuodesta 2013 vuoteen 2014 ja oli 35 prosenttia ikäryhmän väestöstä vuonna 2014.

Kaikissa ikääntyneiden ikäryhmissä myös hoitojaksojen määrä potilasta kohden lisääntyi vuodesta 2010 vuoteen 2014. Hoitojaksoja oli 65 vuotta täyttänyttä potilasta kohden keskimäärin 1,4 vuonna 2010, mutta 1,6 vuonna 2014. Hoitojaksojen määrä potilasta kohden korkein 75-79 vuotiailla, keskimäärin 1,5 hoitojaksoa vuonna 2010 ja 1,7 hoitojaksoa vuonna 2014.