Palveluja on siirretty ja siirretään yhä enemmän digitaaliseen muotoon ja internetin kautta käytettäviksi. Parhaimmillaan digitalisaatio helpottaa asiointia, mutta se voi myös hankaloittaa palveluiden käyttöä, jos vaikkapa omat digitaidot tai toimintakyky eivät ole riittävät. Esimerkiksi vanhimmissa väestöryhmissä on paljon henkilöitä, jotka eivät ole tottuneita tietotekniikan käyttäjiä ja voivat kokea sähköisen asioinnin vaikeaksi. Iän myötä lisääntyvät myös toimintakykyrajoitteet, jotka lisäävät riskiä jäädä sähköisten palveluiden ulkopuolelle kokonaan. Ikäryhmittäistä tietoa helsinkiläisten internetin ja sähköisten palveluiden käytöstä tarjoaa Tilastokeskuksen keräämä Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -aineisto vuodelta 2019.

Ikääntyneillä Helsingissä useammin internetyhteys kuin muualla Suomessa

Helsinkiläisillä ikääntyneillä oli kodissaan yleisemmin käytettävissä internetyhteys kuin muualla Suomessa asuvilla. Helsingissä 65–74-vuotiaista 95 % ja 75–89-vuotiaista 70 % asui taloudessa, jolla on internetyhteys. Alle 65-vuotiailla tämä osuus oli 99 %. Vailla internetyhteyttä olevia 65–74-vuotiaita helsinkiläisiä oli lukumääräisesti noin 3 300 henkeä ja 75–89-vuotiaita noin 11 400 henkeä.

 

Myös älypuhelimen omistus harvinaistui iän myötä. Helsinkiläisistä 65–74-vuotiaista 82 % ja 75–89-vuotiaista 52 % ilmoitti, että heillä on älypuhelin. 65–74-vuotiaat omistivat älypuhelimen Helsingissä hieman yleisemmin kuin muualla Suomessa, mutta vanhimman ikäryhmän kohdalla ei ollut eroa Helsingin ja muun Suomen välillä. Vailla älypuhelinta olevia 65–74-vuotiaita helsinkiläisiä oli lukumääräisesti runsaat 11 000 henkeä ja 75–89-vuotiaita noin 13 000 henkeä.

 

 

Internetiä käytetään yleisimmin pankkiasioihin ja sähköpostiin

Internetiä käytettiin yleisimmin pankkiasioihin (76 %), sähköpostiin (70 %) sekä tietojen etsimiseen tavaroista ja palveluista (67 %). 65 vuotta täyttäneistä helsinkiläisistä 63 % oli lukenut verkkolehtiä, 60 % etsinyt terveystietoa ja 54 % katsonut verkkopalvelusta tv-ohjelmia. Viimeisen vuoden sisällä Helsingin 65 vuotta täyttäneistä 58 % oli hakenut tietoa julkisten palvelujen nettisivuilta ja 47 % täyttänyt verkossa virallisen lomakkeen.

Viimeisen kolmen kuukauden sisällä oli 40 % pikaviestitellyt älypuhelimella, 37 % soittanut internetpuheluita, 27 % seurannut yhteisöpalveluja, 22 % tehnyt verkko-ostoksia ja 20 % tallentanut pilvipalveluun.

Kaikki edellä mainitut käyttötarkoitukset olivat alle 65-vuotiailla yleisempiä kuin 65 vuotta täyttäneillä. Etenkin pikaviestit, internetpuhelut, yhteisöpalvelut ja verkko-ostokset olivat nuoremmilla huomattavasti yleisempiä kuin ikääntyneillä.

Lähes viidennes (19 %) 65 vuotta täyttäneistä helsinkiläisistä ei ollut käyttänyt internetiä yhteenkään edellä mainituista käyttötarkoituksista. Heidät voidaan siten katsoa nettiä käyttämättömiksi ja heillä on riski jäädä myös sähköisten palveluiden ulkopuolelle. Määrällisesti heitä oli noin 20 000 henkeä. Nuoremmissa vastaajissa näitä internetiä käyttämättömiä ei ollut juuri lainkaan.

 

 

Digitaaliset julkiset palvelut eivät vielä tavoita kaikkia ikääntyneitä

Digitaalisten julkisten palvelujen sujuva käyttö ei toteudu iäkkäiden helsinkiläisten keskuudessa vielä ongelmitta. Vanhimmasta ikäryhmästä, 75–89-vuotiaista, suurin osa ei ollut käyttänyt julkisten palvelujen nettisivuja lainkaan viimeisen vuoden sisällä ja lisäksi varsin moni (16 %) oli käyttänyt näitä sivuja mutta koki ne vaikeakäyttöisiksi. Toiseksi vanhimmasta ikäryhmästä (65–74-vuotiaat) joka kolmas ei ollut käyttänyt näitä nettisivuja ja lisäksi 10 % koki ne vaikeakäyttöisiksi. Nuoremmista lähes kaikki olivat käyttäneet julkisten palvelujen nettisivuja ja vain harva koki ne vaikeakäyttöisiksi.

 

 

Ikääntyneillä internetin käyttö selvästi muuta väestöä vähäisempää

Ikääntyneiden helsinkiläisten internetin käytöstä tarjoaa tietoa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toteuttama laaja Finsote 2018 -kysely. Helsingistä siihen saatiin siihen 3 646 vastaajaa. Kysely kohdistettiin aikuisväestöön ilman yläikärajaa, joten siitä saadaan hyvin esille iäkkäimmän väestön vastauksia.

Vastausten mukaan helsinkiläisten keskuudessa internetin saatavuus oli erittäin kattavaa suunnilleen 70 ikävuoteen asti. Tätä vanhemmissa ikäryhmissä kattavuus asteittain heikkeni siten, että yli 85-vuotiailla se oli enää noin 40 prosenttia. Sähköisen tunnistautumisen yleisyys väheni iän myötä samaan tapaan mutta hieman lievemmin. Yli 85-vuotiaista helsinkiläisistä noin joka toisella oli väline sähköiseen tunnistautumiseen.

 

Noin 70 ikävuoteen asti internetiä käyttää tietojen hakemiseen ja sähköiseen asiointiin vähintään 90 prosenttia helsinkiläisistä. Tätä vanhemmissa ikäluokissa osuus vähenee iän myötä, mutta vähenemistä kompensoi osittain läheisten apu. Muilta saatavaa apua tiedusteltiin vain 75 vuotta täyttäneiltä. Ikäryhmittäin 11–17 prosenttia heistä käyttää internetiä toisten avulla, mikä kohottaa internetin käyttäjien kokonaisosuutta. Siten 85 vuotta täyttäneistäkin yli 40 prosenttia käyttää internetiä joko itse tai toisen avustamana. Tavallista on esimerkiksi se, että iäkkäimpään väestöön kuuluvien lapset tai muut lähisukulaiset auttavat vanhusta laskujen maksamisessa ja muussa verkkopankin käytössä.