Yli 80 prosenttia asuu kerrostalossa

Helsinkiläisistä 65 vuotta täyttäneiden viitehenkilöiden asuntokunnista useampi kuin neljä viidestä (83 %) asui kerrostalossa vuoden 2017 lopussa. Kerrostaloasuminen oli hieman yleisempää 75 vuotta täyttäneiden kuin 65-74-vuotiaiden viitehenkilöiden asuntokunnissa. Erillisessä pientalossa asui noin 9 prosenttia ja rivi- tai ketjutalossa noin 7 prosenttia ikääntyneiden asuntokunnista. Pien- tai rivitalossa asuminen yleistyy asuntokunnan koon kasvaessa: Yhden hengen asuntokunnista niissä asui 8 prosenttia, mutta vähintään kolmen hengen asuntokunnista kolmannes.

66 prosenttia asuu omistusasunnossa

Kaksi kolmasosaa helsinkiläisistä ikääntyneistä asui omistusasunnossa vuoden 2016 lopussa. Heistä yli 90 prosenttia kerrostaloasunnossa. Alle 65-vuotiaista omistusasunnossa asui keskimäärin 40 prosenttia. Mitä nuoremmasta ikäryhmästä oli kyse, sen pienempi on omistusasujien osuus: alle 30-vuotiaista omistusasunnossa asui vain 14 prosenttia ja 30-64-vuotiaista jo lähes puolet. Yksin asuvat asuvat omistusasunnossa pariskuntia harvemmin. Ikääntyneistä yksinasuvista omistusasunnoissa asui 59 prosenttia, pariskunnista 79 prosenttia.

Vuokralla asui noin 30 prosenttia ikääntyneistä ja 54 prosenttia alle 65-vuotiaista. Vuokralla asuneista ikääntyneistä 58 prosenttia asui ARA-vuokra-asunnossa. Alle 65-vuotiailla ARA:n osuus oli huomattavasti pienempi, alle 40 prosenttia. Asumisoikeusasunnoissa asuvien osuus oli vajaat kolme prosenttia sekä ikääntyneillä että alle 65-vuotiailla.

Ahtaasti asuminen harvinaista ikääntyneillä

65 vuotta täyttäneiden viitehenkilöiden asuntokunnista Helsingissä valtaosa (86 %) asui asumisväljyydeltään normaaleissa asunnoissa vuoden 2016 lopussa. Ahtaasti (enemmän kuin 1 henkilö asuinhuonetta kohti) asui vain vajaa 2 prosenttia eli noin 1 300 asuntokuntaa. Asunnon ahtaus on pääasiassa nuorempien ikäryhmien ongelma: Kaikista asuntokunnista ahtaasti asui 14 prosenttia. Eroa selittää pitkälti ikääntyneiden asuntokuntien pieni koko.  

Pääosin helsinkiläiset ikääntyneet asuvat muutenkin hyvin. Vuoden 2017 lopussa ikääntyneiden asuntokunnista 98 prosenttia oli varustetasoltaan hyviä eli asunnossa on vesijohto, viemäri, lämminvesi, WC, peseytymistilat ja keskus- tai sähkölämmitys. Puutteellisesti varustetuissa asunnoissa asui noin 1 500 asuntokuntaa.

Vaikka ikääntyneiden asuntojen varustetaso on pääosin hyvä, asunnon puutteet ovat silti yleisin kotona asumista vaikeuttavista tekijöistä kaupunkiympäristössä. Uudessakin asunnossa voi olla hankala käyttää esimerkiksi apuväleitä, jos huoneet ovat hyvin pieniä tai asunto pohjaltaan sokkeloinen. 75 vuotta täyttäneistä helsinkiläisistä noin 17 prosenttia kokee vaikeuksia liikkua omassa asunnossaan (ATH-tutkimus, Helsingin erillisaineisto 2013-2015). Asunnon, rakennusten ja lähiympäristön esteet ja huono toimivuus lisäävät asumisen riskejä

Hissittömyys suurimpia esteettömyyshaasteita

Vanhojen kerrostalojen suurimpia esteettömyyshaasteita ovat niiden hissittömyys tai niissä olevien hissien pieni koko. Hissillisyys ei sinänsä vielä takaa asuinrakennuksen esteettömyyttä, sillä vanhat hissit ovat usein mitoitukseltaan hyvin pieniä eikä kulkuväylä sisäänkäynniltä hissille ole aina esteetön. Helsingissä suuri osa rakennuskannasta on vanhaa, ja vasta 1990-luvun rakentamismääräysten mukaan hissittömiä saavat olla korkeintaan kolmikerroksiset asuinkerrostalot. Nykyisin lähes kaikki Helsingin kaupungin omalle maalle rakennettavat kerrostalot ovat hissitaloja.

Helsingin kerrostaloasunnoista noin 30 prosenttia sijaitsi vuoden 2016 lopussa hissittömissä taloissa ja niissä oli yli 22 000 ikääntynyttä asukasta. Nelikerroksisissa tai sitä korkeammissa hissittömissä taloissa oli noin 30 000 asuntoa, joissa 65 vuotta täyttäneitä asui 6 300 ja vähintään 70-vuotiaita 4 200. Hissittömien talojen määrä on viime vuosina vähentynyt selvästi: Vielä vuonna 2010 vähintään nelikerroksisissa kerrostaloissa oli yli 55 000 hissitöntä asuntoa.