Suurilla ikäluokilla tarkoitetaan Suomessa vuosien 1946 -1949 yli 100 000 syntyneen lapsen ikäluokkia. Joskus mukaan otetaan, tutkijasta riippuen, myös vuonna 1950 syntyneet, eli määritelmä ei ole aivan yksiselitteinen. Helsingissä näiden vuosien aikana syntyi enimmillään 8 793 lasta vuonna 1946.

Nämä Suomen suurten ikäluokkien vuodet eivät Helsingissä ole kaikkein suurimpia syntyneiden ikäluokkia, vaikka suurehkoja ovatkin. Suurimmat ikäluokat syntyivät Helsingissä 1960-luvun jälkipuoliskolla. Toistaiseksi suurin Helsingissä syntynyt ikäluokka on ollut vuonna 1967 syntyneet  9 250 lasta. 1950-luvulla syntyneet ikäluokat jäivät 1940-luvun lopulla ja 1960-luvulla syntyneitä ikäluokkia selvästi pienemmiksi.  

Suuria ikäluokkia syntyi Helsingissä koko maahan verrattuna huomattavasti pidemmällä ajalla. 1940- ja 1960-lukujen jälkipuoliskojen vuosittaiset syntyneiden määrät muodostavat kaksihuippuisen kuvion toisin kuin valtakunnan tasolla, missä syntyneiden ikäluokat ovat vähitellen pienentyneet 1950-luvun alusta lähtien. Koska tavoitteena on tarkastella Helsingin suurten ikäluokkien vanhenemista, tässä ovat mukana molemmat suuret ikäluokat kattava jakso kokonaisuudessaan eli 1945 -1969 syntyneet. Jakso on pitkä ja se sisältää myös 1950-luvun pienet ikäluokat.

   

Ikääntymisen kannalta jakson aikana syntyneet ovat eri vaiheissa vuoden 2015 lopussa. Vanhin ikäluokka on täyttänyt 70 vuotta ja muutkin 1940-luvulla syntyneet ovat jo valtaosin siirtyneet eläkkeelle. 1950-luvulla syntyneet ovat tulossa 65 vuoden eläkeikään asteittain seuraavien kymmenen vuoden aikana. 1960-luvulla syntyneistä vanhimmat täyttivät 55 vuotta vuoden 2015 aikana ja nuorimmat 46 vuotta.

Vuosina 1945- 1969 syntyneiden tulevaisuutta tarkastellaan väestöennusteessa vuoteen 2050. Väestönmuutosten seurauksena Helsingissä asuu kuhunkin tarkasteltavaan ikäluokkaan kuuluvia, muualla kuin Helsingissä syntyneitä. Ennusteessa ei enää ole kysymys Helsingissä syntyneistä ikäluokista, vaan ennuste tarkastelee Helsingissä asuvien ikäluokkien kehitystä vuodesta 2015 vuoteen 2050.

Helsingissä syntyi suurehkoja ikäluokkia vuosina 1945 -1948 ja 1955 -1970, kun suurehkon rajana pidetään yli 7 000 vuosittain syntynyttä lasta. Mikäli vuosittain syntyneiden rajaksi asetetaan 8 000 lasta, olivat suuren syntyvyyden vuosia 1946 ja 1947 sekä vuodet 1962- 1968.

Helsingin väkiluvun kasvu, kaupungin saama muuttovoitto ja suhteellisen nuori ikärakenne nostivat Helsingissä syntyneiden osuuden korkealle, yli kymmeneen ja korkeimmillaan 12 prosenttiin kaikista Suomessa syntyneistä 1960-luvulla. Helsingissä syntyneiden osuus asukaslukuun suhteutettuna oli koko maan syntyvyyttä korkeammalla vuosina 1963-1968. Osuus kuitenkin aleni taas 1970- ja 1980- lukujen aikana ja asukaslukuun suhteutettu yleinen syntyneisyysluku jäi koko maantasoa alemmaksi.

Asukaslukuun nähden koko maata korkeampi syntyvyys Helsingissä ei kuitenkaan ole merkinnyt korkeampaa hedelmällisyyttä. Kokonaishedelmällisyysluku eli naisen elinaikanaan synnyttämien lasten määrä on pysyvästi ollut Helsingissä koko maata alempi. Helsingin kokonaishedelmällisyys on 1950-luvulta lähtien alittanut nettouusiutumisluvun 2,1 eli lasten määrän joka naisen tulee synnyttää jotta väestö uusiutuisi. Suomen tasolla nettouusiutumisluku alitettiin vuonna 1969.

Kuolleisuus ja muutot kaupungin rajan yli

Helsingissä syntyneiden suurten ikäluokkien kokoa ovat vuosien kuluessa muuttaneet kuolleisuus ja muutot kaupunkiin ja kaupungista pois. Helsingissä syntyneiden määrästä kussakin ikäluokassa on tieto joiltakin poikkileikkausvuosilta. Muilta osin voidaan seurata Helsingissä asuvien suurten ikäluokkien kehitystä.   

1940-luvulla syntyneitä ikäluokkia pienensi heti korkea imeväiskuolleisuus. Vuonna 1945 Helsingissä syntyneistä kuoli alle vuoden ikäisenä 460 lasta eli 60 lasta tuhatta elävänä syntynyttä lasta kohden. Imeväiskuolleisuus aleni kuitenkin ripeästi seuraavina vuosina ja 1954 elävänä syntyneistä kuoli alle vuoden ikäisenä 135 lasta eli 19,7 lasta tuhatta elävänä syntynyttä kohden. Tämän jälkeen lapsikuolleisuus on alentunut edelleen ja vuonna 1969 elävänä syntyneistä kuoli 100 lasta eli 13,2 lasta tuhatta syntynyttä kohti.

   

Myös lasten ja nuorten kuolleisuus aleni nopeasti 1940- luvun alun tasosta. Kuolemanvaara eli todennäköisyys kuolla määrätyssä iässä tiettynä vuonna aleni voimakkaasti 1950-luvun alussa ja on  on  siitä  edelleen alentunut.

Vaikka kuolleisuus on kaikissa ikäryhmissä 1940-luvulta merkittävästi laskenut, ikäryhmän vanhetessa kuolleisuus kuitenkin vähitellen lisääntyy. Esimerkiksi vuonna 1945 syntyneiden, Helsingissä asuvien kuolleisuus on noussut vuoden 1980 alle kahdesta henkilöstä tuhatta ikäluokan henkilöä kohden, jolloin ikäluokka oli 35 vuotias, noin 14 kuolleeseen tuhatta henkilöä kohden vuonna 2013, jolloin ikäluokka täytti 68 vuotta. Kymmenen vuotta nuoremmilla vuonna 1955 syntyneillä, kuolleisuus on noussut samassa ajassa 25 vuotiaiden hiukan yli yhdestä henkilöstä 58 vuotiaiden noin kuuteen ja puoleen henkilöön tuhatta ikäluokan henkilöä kohden.   

 

Vielä 1940-luvun lopun ja koko 1950-luvun ajan pienten, alle kymmenvuotiaiden lasten muuttotase oli Helsingille melko myönteinen vaikka kaupunkiin ja kaupungista poismuuttaneita olikin vuosittain keskimäärin 2 000 – 3 000 lasta. Tilanne kuitenkin muuttui 1960-luvun alusta ja pienten lasten muuttotase kääntyi kaupungille tappiolliseksi. Vuosina 1966 -70 muuttotappio oli yhteensä lähes 10 000 ja vuosina 1971 -75 noin 13 000 alle kymmenvuotiasta. Muuttotappio kohdistui voimakkaimmin 1960-luvulla syntyneisiin, mutta koski myös 1950-luvun puolivälin jälkeen syntyneitä.

Muuttovoittoa kaupunki on saanut 10 -29-vuotiaista. Suurimmillaan ikäryhmän muuttovoitto oli yhteensä noin 30 000 henkilöä vuosina 1961 -65. Ikäryhmään kuuluvat Suomessa suuret ikäluokat muuttivat kaupunkeihin töihin ja opiskelemaan. Kaupunki on kokenut muuttotappiota kaikissa yli 30 vuotiaiden ikäluokissa 1960 – luvun puolivälistä lähtien ja näiden ikäryhmien muuttotappio on edelleen jatkunut. Vanhimmissa ikäluokissa muuttotappio on ollut suhteellisen pientä. Vuosina 2006 -10, jonka aikana vanhimmat suurista ikäluokista täyttivät 60 vuotta, oli 60 -64 vuotiaiden muuttotappio 200 -300 henkilöä vuosittain.

   

Kuolleisuus ja erityisesti muuttoliike ovat vähentäneet kaikkia 1945 -69 syntyneitä ikäluokkia jo lapsuusvaiheessa. Voimakkaimmin kaupungista pois suuntautuva muuttoliike kohdistui 1960-luvun loppupuolella syntyneisiin, joita eniten muutti kaupungista alle 15 vuotiaana ja joita vuonna 1980 asui kaupungissa vain 64 prosenttia näinä vuosina Helsingissä syntyneistä.

Kaupunkiin päin suuntautunut muuttoliike nuoruusvuosina on vuorostaan ollut voimakkain 1940-luvun lopulla syntyneissä ikäluokissa. Parhaimmillaan vuonna 1970 heitä asui parikymppisenä kaupungissa yli puolitoistakertainen määrä kaupungissa syntyneisiin vastaaviin ikäluokkiin verrattuna. 1950-luvun lopulla syntyneiden määrää nuoruuden vuosien muuttoliike lisäsi vajaalla kymmenellä prosentilla syntyneisiin nähden. 1960- luvun lopulla syntyneiden nuoruusvuosien nettomuutto jäi vähäisemmäksi ja Helsingissä parikymppisenä asuvien määrä vuonna 1990 jäi hiukan Helsingissä syntyneiden määrää alemmaksi.

   

Vuonna 2014 sekä 1940, -50 ja -60- lukujen loppupuolella syntyneitä asui Helsingissä likimain sama määrä kuin Helsingissä oli vastaavina aikoina syntynyt lapsia, 1960-luvun lopulla syntyneitä kuitenkin suhteellisesti vähiten, 95 prosenttia syntyneiden määrästä. Kaupungissa asuvien suurten ikäluokkien koko oli siis lähes ennallaan nyt 60, 50 ja 40 vuotta täyttäneinä ja myös muualla kuin Helsingissä syntyneinä.  

Syntyperäiset helsinkiläiset

Helsingissä asuvat vuosina 1945 -1949 syntyneet olivat 65 -69 -vuotiaita, vuosina 1965 -69 syntyneet vuorostaan 45 -49 -vuotiaita vuoden 2015 alussa. Osa on muualta muuttaneita, eivätkä kaikki välttämättä ole asuneet kaupungissa pitkään tai yhtäjaksoisesti.

Helsingissä vuosina 1945 -1969 syntyneiden ikäluokkien henkilöistä vain noin kolmasosa asui Helsingissä vuoden 2015 alussa. Heistäkin osa on voinut välillä asua muualla. Osuus oli pienin kahdessa vanhimmassa, 1945 ja 1946 syntyneiden ikäluokassa, 33 prosenttia. Suurin osuus Helsingissä syntyneitä ja vuonna 2015 myös Helsingissä asuvia oli vuonna 1952 syntyneiden ikäluokassa, 37 prosenttia. Helsinki on menettänyt noin kaksi kolmasosaa suurista ikäluokistaan pääosin muuttoliikkeen, mutta nyttemmin myös kuolleisuuden kautta.

    

  

 

Suurten ikäluokkien ikääntyminen vuoteen 2045

Suurista ikäluokista vain vuosina 1945-49 syntyneet ovat ehtineet täyttää 65 vuotta vuonna 2015, vanhimmat heistä jo 70 vuotta. Kaikista Helsingissä asuvista 65 vuotta täyttäneistä heitä oli noin kolmasosa vuonna 2015. Helsingin väestöennusteen mukaan vuoteen 2025 mennessä vuosina 1945-59 syntyneet ovat täyttäneet 65 vuotta ja tällöin näihin ikäluokkiin kuuluvien osuus 65 vuotta täyttäneistä tulee olemaan noin 70 prosenttia.

Vaikka odotettavissa oleva elinikä on kasvanut erityisesti ikääntyneiden ryhmissä, alkaa kuolleisuus vaikuttaa voimakkaammin suurten ikäluokkien vanhimmissa ikäryhmissä vuoteen 2035 tultaessa. Tällöin kuitenkin kaikki suurten ikäluokkien ikäryhmät ovat täyttäneet 65 vuotta ja suurten ikäluokkien osuus kaikista Helsingissä asuvista 65 täyttäneistä on korkeimmillaan, 89 prosentissa.     

  

Vuonna 2045 kuolleisuuden ikäryhmiä pienentävät vaikutukset näkyvät selvästi kaikissa suurten ikäluokkien ikäryhmissä. Suuria ikäluokkia nuoremmatkin ikäryhmät ovat jo ehtineet täyttää 65 vuotta ja suurten ikäluokkien osuus Helsingin 65 vuotta täyttäneistä on alentunut noin puoleen. Nuorimmat, 1969 syntyneet, suurista ikäluokista ovat tällöin täyttäneet 76 vuotta.