Ikään perustuvalle vanhuuseläkkeelle voi nykyisin jäädä yleisimmin 63-67 vuotiaana. Poikkeuksia yleisestä eläkeiästä on. Jotkin ammatilliset eläkeiät sallivat eläkkeelle jäämisen yleistä eläkeikää nuorempana ja joissakin ammateissa toimintaa voi jatkaa yleisen eläkeiän jälkeen. Työtön voi tiettyjen ehtojen toteutuessa jäädä vanhuuseläkkeelle jo 62 vuotiaana.

Työelämän päättämistä ja eläkkeelle siirtymistä tapahtuu kuitenkin jo ennen yleisen eläkeiän alarajaa kun vanhuuseläkkeelle siirtymisen ohella otetaan huomioon työkyvyttömyyseläkkeet ja työttömyys.

Eläkeikää lähestyvistä helsinkiläisistä 55 -59 vuotiaista lähes kaksi kolmasosaa oli työllisiä, 60-64 vuotiaista enää noin puolet vuoden 2014 lopussa. Työttömänä kummastakin ikäryhmästä oli noin kymmenen prosenttia. Eläkkeellä 55 -59 vuotiaista oli kymmenen prosenttia ja 60-64 vuotiaista noin kolmasosa.

 

65 vuotta täytettyään helsinkiläiset ovat jo suurimmaksi osaksi siirtyneet eläkkeelle, vaikka lähes kymmenen prosenttia 65-69 vuotiaista jatkaa työllisenä. Yli 70 vuotiaana vain harvat jatkavat työssä. (Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto) Työntekoa voi jatkaa eläkkeen aloittamisen jälkeenkin ja noin kymmenen prosentin arvioidaan näin tekevän. Työ ei tällöin välttämättä ole kokoaikaista tai yhtenäisesti jatkuvaa. (Lähde: Eläketurvakeskus)

Palkkatyön tai yrittäjyyden sijaan eläkeikäiset tekevät työtä palkatta tai pienen korvauksen perusteella. Omaishoitajana toimi vuoden 2014 aikana 1 900 henkilöä, jotka olivat täyttäneet 65 vuotta. Lastenlastenhoitoa lähes päivittäin tai satunnaisesti tekee hyvin moni ja moni on myös yhdistystoiminnassa aktiivinen. 

Eläkkeelle siirtyminen

Yleisin ikä vanhuuseläkkeelle siirtymiselle on Helsingissä viimeisten viiden vuoden aikana ollut 63 vuotta, eli joustavan eläkeiän alaraja. 63 vuoden iän yleisyys vanhuuseläkkeelle siirtymisessä on myös lisääntynyt. Kun 63 vuotiaana eläkkeelle siirtyi vuonna 2010 vastaavan ikäisistä helsinkiläisistä 30 prosenttia oli osuus vuonna 2015 jo lähes 37 prosenttia. Kaikista vanhuuseläkkeelle siirtyneistä 63 vuotiaana vanhuuseläkkeelle siirtyneiden osuus on ollut lähes puolet.

Vanhuuseläkkeelle 63 vuotiaana siirtyminen voi tapahtua useammilla tavoilla. Työkyvyttömyyseläkkeellä tai osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevat siirtyvät vanhuuseläkkeelle yleisimmin 63 vuotta täytettyään, mutta voivat myös valita myöhäisemmän henkilökohtaisen eläkeiän. Työkyvyttömyyseläkkeeltä vanhuuseläkkeelle siirtyneiden osuus oli arviolta noin puolet vuonna 2015 vanhuuseläkkeelle 63 vuotiaana siirtyneistä. Osa-aikaeläkkeellä oli 62 -68 vuotiaista 1 200 henkilöä vuoden 2015 lopussa ja he siirtyvät vanhuuseläkkeelle valitsemanaan aikana.   

Työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys työuran lopulla on valitettavan yleistä varsinkin yksityisellä sektorilla työskentelevillä. Vuoden 2015 joulukuussa työttömänä oli 12,5 prosenttia 60-64 vuotiaasta työvoimasta. Monelle työttömälle vanhuuseläkkeelle siirtyminen on järkevää heti kun se viimeistään 63 vuotiaana on mahdollista. Työkyvyttömyyseläkkeeltä ja työttömyydestä vanhuuseläkkeelle 63 vuotiaana siirtyvien määrän voi arvioida yhteensä noin kahdeksi kolmasosaksi kaikista tässä iässä vanhuuseläkkeelle siirtyneistä. Työstä vanhuuseläkkeelle 63 vuotiaana siirtyineiden osuudeksi jää tällöin yksi kolmasosa 63 vuotiaana vanhuuseläkkeelle siirtyneistä.

Nuorempana kuin 63 vuotiaana eli 55-62 vuotiaana vanhuuseläkkeelle siirtyminen on vuorostaan vähentynyt vuodesta 2010 vuoteen 2015 ja vanhuuseläkkeelle siirtyneiden henkilöiden määrä alentunut noin 700 noin 400 henkilöön.

64 vuotiaana vanhuuseläkkeelle siirtyneiden osuus kaikista vanhuuseläkkeelle siirtyneistä on alentunut noin 16 prosentista noin 14 prosenttiin vuodesta 2010 vuoteen 2015. Vanhuuseläkkeelle 65 vuotiaana siirtyneiden osuus on kasvanut noin 15 prosentista noin 17 prosenttiin kaikista vanhuuseläkkeelle jääneistä. Tätä vanhempana, 66 vuotta täyttäneenä, vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrä on yli kaksinkertaistunut vuodesta 2010 vuoteen 2015. Heidän osuutensa vanhuuseläkkeelle jääneistä ja ikäluokista on silti edelleen varsin pieni.

Kokonaisuutena vanhuuseläkkeelle siirtymisen ajankohta on Helsingissä viimeisten kuuden vuoden aikana hiukan myöhentynyt. Helsinkiläiset jäävät hiukan harvemmin vanhuuseläkkeelle alle 63 vuotiaana kuin vastaavan ikäiset koko maassa. Helsinkiläiset jäävät myös hiukan useammin vanhuuseläkkeelle täytettyään 64 vuotta tai sitä vanhempana kuin vastaavanikäiset koko maassa. Poikkeuksen tekevät 63 vuotiaana vanhuuseläkkeelle siirtyneet, joiden osuus ikäryhmästä on sama Helsingissä ja koko maassa. Tämän ryhmän määrä ja osuus voi edelleen kasvaa mikäli työuran loppuun ajoittuva työttömyys ei helpotu.

Helsinkiläisistä 55-64 vuotiaista noin 800 henkilöä siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle vuonna 2015. Määrä on noin 200 henkilöä vähemmän kuin vuonna 2010. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on alentunut kaikissa ikäluokissa ja eritysesti 58 vuotiailla vuodesta 2010 vuoteen 2015, mutta kasvanut hiukan 62 ja 63 vuotiailla. Kunkin ikäluokan väestöstä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden osuus vaihtelee 1-2 prosentin välillä ja on ollut korkeimmillaan 60 vuotiailla.

 

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen yleisin syy ovat mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt, toiseksi yleisimpänä syynä tuki –ja liikuntaelinten sairaudet.

Eläkkeäisten määrä kasvanut

Vanhuuseläkettä sai 109 400 helsinkiläistä 55 vuotta täyttänyttä vuoden 2015 lopussa. Eläkkeensaajien määrä on kasvanut noin 14 000 henkilöllä vuodesta 2010.  Suurin vanhuuseläkettä saava ikäryhmä ovat 65-69 vuotiaat, johon vuonna 2015 sijoittuivat vuosina 1946-1950 syntyneet suuret ikäluokat.

Kaikissa 65 vuotta täyttäneiden ikäryhmissä vanhuuseläkkeen saajien lukumäärä on kasvanut vuodesta 2010 vuoteen 2015. Kasvuun vaikuttavat paitsi väestönmuutokset myös elinajan piteneminen. Vanhuuseläkkeen saajien lukumäärä on vähentynyt 55 -59 vuotiaiden ja 60 -64 vuotiaiden ikäryhmissä vuodesta 2010 vuoteen 2015. Vähenemiseen on vaikuttanut osin pienempien ikäluokkien siirtyminen näihin ikäryhmiin, mutta myös myöhäisempi vanhuuseläkkeelle siirtyminen.

Vanhuus –ja työkyvyttömyyseläkettä, eli omaeläkettä voi saada työeläkkeenä, kansaneläkkeenä tai näiden yhdistelmänä. Omaeläke perustuu henkilön omaan työuraan tai tilanteeseen. Omaeläkettä vanhuuseläkkeenä saavista 55 vuotta täyttäneistä 98 prosenttia sai työeläkettä vuonna 2015. Työkyvyttömyyseläkettä saavista työeläkkeen saajia oli vastaavasti 85 prosenttia. Omaeläkettä täydentää perhe-eläke, yleensä leskeneläke, jota vuonna 2015 sai 17 000 leskeä, heistä valtaosa naisia.

Täyttä kansaneläkettä sai 1 850 helsinkiläistä 65 vuotta täyttänyttä vuonna 2015 eli vajaa kaksi prosenttia ikäryhmästä. Täyden kansaneläkkeen saajien määrä on pysynyt likimain samana vuodesta 2010, mutta miehillä saajien määrä on kasvanut, naisilla vähentynyt. Kansaneläkettä täytenä tai osana vanhuuseläkettä sai 24 000 helsinkiläistä 65 vuotta täyttänyttä vuonna 2015 eli 22 prosenttia ikäryhmästä. Osuus on alentunut vuodesta 2010, jolloin kansaneläkettä sai neljäsosa 65 vuotta täyttäneistä vanhuuseläkkeen saajista. Kansaneläke osana vanhuuseläkettä on sitä yleisempää, mitä vanhemmasta henkilöstä on kysymys. 85 vuotta täyttäneistä jo reilu kolmasosa sai kansaneläkettä vuonna 2015.

   

Keskimääräiset eläkkeet

Keskimääräinen kokonaiseläke vanhuuseläkkeenä oli 65 vuotta täyttäneillä 2 141 euroa kuukaudessa vuonna 2015. Keskimääräinen eläke on vuodesta 2010 noussut vajaalla kolmella prosentilla. Naisten eläkkeet olivat noin neljäsosan miesten eläkettä pienempiä eli suhde on sama kuin tuloissa: naisen euro on 75 senttiä.

Leskeneläkettä saavien 65 vuotta täyttäneiden kokonaiseläke vanhuuseläkkeenä oli noin kaksi prosenttia kaikien eläkkeensaajien eläkettä korkeampi, 2 252 euroa kuukaudessa vuonna 2015. Miehillä leskeneläkettä saavien kokonaiseläke oli noin viisi prosenttia miesten keskimääräistä eläkettä alempi ja naisilla noin 15 prosenttia naisten keskimääräistä eläkettä korkeampi.  

Kansaneläkettä saavien 65 vuotta täyttäneiden keskimääräinen eläke oli 1 026 euroa kuukaudessa vuonna 2015. Vuodesta 2010 keskimääräinen eläke on pysynyt samana.