Ikääntyneitä eli 65 vuotta täyttäneitä, asui Helsingissä noin 106 000 vuoden 2017 alussa ja heidän määränsä on kasvanut yli 21 000 henkilöllä vuodesta 2010.

Ikääntyneiden suurimpaan ikäryhmään, 65-74 vuotiaisiin, kuului yli 61 000 henkilöä ja se on kasvanut lähes 16 000 henkilöllä tällä vuosikymmenellä. Pääosin ikäryhmä on siirtynyt eläkkeelle, mutta työssäkäyviäkin on ja enemmän kuin aikaisemmin. Alle 75-vuotiaat ovat keskimäärin parempituloisia, koulutetumpia, ja terveempiä kuin vanhemmat ikäryhmät.

Vanhimmat ikääntyneet, 85 vuotta täyttäneet, kokevat terveydessään ja toimintakyvyssään rajoituksia, mutta silti noin neljäsosa pitää terveyttään keskitasoista parempana ja noin kolmasosalla ei ole pitkäaikaissairauksia. Muistisairaudet vaivaat noin viidesosaa. Keskimääräinen tulotaso on heikompi kuin nuoremmilla, mutta koulutustaso on noussut vuodesta 2010. Ikäryhmään kuului vuoden 2016 alussa noin 13 000 henkilöä eli 2 000 henkilöä enemmän kuin vuoden 2010 alussa.

Keskimmäinen ikäryhmä, 75-84 vuotiaat, asettuu ominaisuuksiltaan nuorimman ja vanhimman ikäryhmän välille. Ryhmään kuului lähes 32 000 henkilöä vuonna ja se kasvanut noin 3 500 henkilöllä 2010-luvulla.

65 täyttäneistä helsinkiläisistä 48 prosenttia asui puolison kanssa vuonna 2016. Yksin asuvia oli 43 prosenttia. Kymmenen vuotta sitten yksin eläminen oli vielä jonkin verran puolison kanssa elämistä yleisempää. Puolison kanssa eläminen on selvästi yleisempää miehillä, mutta on viimeisen kymmenen vuoden aikana yleistynyt myös naisilla, mihin miesten eliniän kasvu on osaltaan vaikuttanut. Pariskuntana eläminen on taloudellisesti helpompaa, kun keskimääräiset kulutusyksikkökohtaiset käyttötulot ovat 50 prosenttia yksin elävää korkeammat.

Jonkin perusasteen jälkeisen tutkinnon oli vuonna 2015 suorittanut yli 60 prosenttia 65 vuotta täyttäneistä helsinkiläisistä. Osuus on kasvanut tällä vuosituhannella yli 20 prosenttiyksikköä.  Nuoremmilla 65-69 vuotiailla tutkinnon suorittaneiden osuus on jo lähes sama naisilla ja miehillä, 70 vuotta täyttäneillä naisten koulutustaso on vielä miehiä alempi. Ylemmän korkeakouluasteen tai tutkijakoulutuksen oli suorittanut 15 prosenttia helsinkiläisistä ikääntyneistä ja osuus oli jopa hieman suurempi kuin työikäisillä koko maassa. 

Vanhuuseläkkeelle siirtyneistä helsinkiläisistä lähes puolet siirtyi eläkkeelle 63-vuotiaana vuonna 2015. Yhä suurempi osuus kuitenkin jatkaa työssä pidempään ja 65-vuotiaana tai sitä vanhempana vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrä on tällä vuosikymmenellä selvästi kasvanut. Keskimääräinen 65 vuotta täyttäneen helsinkiläisen vanhuuseläke oli vuonna 2016 2 167 euroa kuukaudessa. Naisen eläke oli 70 prosenttia miehen eläkkeestä.

Ikääntyneillä on muitakin kuin eläketuloja ja eläketulon osuus keskimääräisistä veronalaisista tuloista oli 77 prosenttia vuonna 2014. Pienituloisia, alle 20 000 euroa vuodessa veronalaista tuloa saaneita oli yli kolmasosa (38 %), hyvätuloisia yli 60 000 euroa vuodessa saavia yhdeksän prosenttia vuonna 2014. Kaikkiaan 65 vuotta täyttäneen helsinkiläisen keskimääräiset veronalaiset tulot olivat kasvaneet 13 prosenttia vuodesta 2010. Reilu kolmasosa (37 %) helsinkiläisistä 65 vuotta täyttäneistä teki vapaaehtoistyötä.

Valtaosa (96 %) ikääntyneistä asui omassa kodissaan tai tavallisessa palveluasunnossa vuonna 2014 ja omassa kodissa asuminen on lisääntynyt noin 14 000 henkilöllä vuodesta 2010. Suurimmalla osalla asunnossa oli yksi huone henkilöä kohden, sitä väljemmin asui reilu kymmenesosa ja ahtaammin pari prosenttia.  Varustetasoltaan asunnot olivat hyviä ja kaksi kolmasosaa asui omistusasunnossa. Asumistukea sai reilu kymmenen prosenttia 65 vuotta täyttäneistä, yleisimmin vuokra-asuntoon ja keskimäärin 222 euroa kuukaudessa.

Kotona asumista tuetaan ja eniten tukea saavat 85 vuotta täyttäneet, myös sitä nuoremmat, mutta vähemmässä määrin. Yleisimmin tuki on tukipalvelua (ateria-, kuljetus-, ym. palvelut), jota sai noin kolmasosa 85 vuotta täyttäneistä vuonna 2014. Kunnan kustantamaa kodinhoitoapua sai 15 prosenttia 65 vuotta täyttäneiden kotitalouksista ja osuus on hiukan laskenut vuodesta 2010. Säännöllisen kotihoidon piirissä oli reilu viidesosa 85 vuotta täyttäneistä. Noin kaksi kertaa vuorokaudessa (60 krt/kk) kotihoitoa saavia oli noin 1 600 henkilöä vuonna 2015. Apua omassa arkielämässään tarvitsivat varsinkin 80 vuotta täyttäneet, naiset yleisemmin kuin miehet.

Hiukan alle puolet helsinkiläisistä 63 vuotta täyttäneistä kokee terveytensä hyväksi tai melko hyväksi ja hiukan yli puolella 65 vuotta täyttäneistä konkareista on jokin pitkäaikaissairaus. Yleisimmistä sairauksista verenpainetautia sairastavien osuus (20 %/2015) on vähentynyt, samoin sepelvaltimotautia sairastavien osuus (9 %/2015), mutta diabetesta sairastavien osuus (13 %/2015) on selvästi lisääntynyt vuodesta 2010. Terveyskeskuslääkärin palveluja käyttäneiden osuus 65 vuotta täyttäneistä oli 69 prosenttia vuonna 2015, hiukan alempi kuin vuonna 2010, mutta käyttäjien lukumäärä oli kuitenkin kasvanut 7 700 henkilöllä. Yksityislääkäriä käytti lähes puolet 65 vuotta täyttäneistä sekä vuonna 2010 että vuonna 2015. 

Toimintakyvyn puutteina 63 vuotta täyttäneistä vaikeuksia puolen kilometrin kävelyssä koki noin neljäsosa helsinkiläismiehistä ja lähes kolmasosa naisista, 80 vuotta täyttäneistä noin puolet. Helsinkiläisten ikääntyneiden elintavat ovat kaikkia suomalaisia paremmat ja lihavia, tupakoivia, vähän liikkuvia ja niukasti kasviksia syöviä oli pienempi osuus kuin maassa keskimäärin. Alkoholia liikaa käyttäviä on helsinkiläisissä suurempi osuus kuin maassa keskimäärin. Pitkäaikaishoidossa, ympärivuorokautisten palveluiden piirissä, vanhainkodissa, ikääntyneiden palveluasumisessa tai terveyskeskuksessa 65 vuotta täyttäneistä oli neljä prosenttia vuonna 2014. Vuodesta 2010 pitkäaikaishoidossa olevien määrä on vähentynyt noin 1 600 henkilöllä.

Yli puolet helsinkiläisistä ikääntyneistä kokee elämänlaatunsa keskimääräistä paremmaksi, nuoremmat useammin kuin vanhemmat ja miehet useammin kuin naiset. Hiukan vajaa puolet ikääntyneistä on kokenut itsensä suurimman osan aikaa onnelliseksi viimeisten neljän viikon aikana.